Teknologian tutkimuskeskus VTT  

Tulikiven varaavilla tulisijoilla voi tuottaa puolet pientalon lampoenergiasta



Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, tulisija-­alan toimijoiden ja ymparistoministerion toteuttamassa Tulisija & lampo ­tutkimusprojektissa on tutkittu erilaisten tulisijojen lammontuottokykya energiatehokkuudeltaan erilaisissa pientaloissa. Tutkimustulosten mukaan hitaasti ja erittain hitaasti lampoa luovuttavilla tulisijoilla eli varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa noin puolet pientalon tarvitsemasta lammosta ilman, etta sisailman lampotila nousee liikaa.

fin_4

Tutkittua tietoa erilaisten tulisijojen lammontuottokyvysta

Tulikivi Oyj on ollut mukana VTT:n, tulisija­?alan toimijoiden ja ymparistoministerion toteuttamassa Tulisija & lampo ­?tutkimusprojektissa, jonka tavoitteena oli selvittaa, kuinka paljon lampoenergiaa erilaisilla tulisijoilla voidaan tuottaa erilaisissa pientaloissa ja kuinka hyvin tulisijan lampoa voidaan hyodyntaa pientalon lammittamisessa. Projektin taustalla vaikuttaa EU­?tasolla paatetty tavoite energiankulutuksen vahentamisesta vuoteen 2020 mennessa.

–Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee vaikuttamaan kansallisiin rakennusmaarayksiin ja sita kautta myos tulisijoihin. Projektin lahtokohtana oli selvittaa tulisijojen lammontuottoa seka vanhoissa etta uusissa rakennuksissa, jotta tulisijat voidaan ottaa tarkemmin huomioon tulevaisuuden rakennusmaarayksissa. Tutkimuksen avulla saatiin myos tietoa siita, minka tyyppinen tulisija sopii parhaiten eri tyyppisiin rakennuksiin, kertoo tutkimusprojektin ohjausryhman puheenjohtaja Onni Ovaskainen Tulikivelta.

Tutkimuskohteena kamiinamaiset ja varaavat tulisijat

Tutkimuksessa kaytettiin kolmea erilaista tulisijaa: nopeasti, hitaasti ja erittain hitaasti lampoa luovuttavaa tulisijaa. Ensimmainen tulisija oli kamiinamainen ja kaksi jalkimmaista varaavia tulisijoja. Tulisijat sijoitettiin energiatehokkuudeltaan neljaan erilaiseen taloon, jotka olivat: vanha peruskorjaamaton yksikerroksinen talo, peruskorjattu yksikerroksinen talo, kaksikerroksinen uusi talo ja kaksikerroksinen passiivitalo. Tulisijoissa poltettiin yhta paljon puuta, jotta lammonluovutuksen nopeuden vaikutuksia voitiin tutkia. Tulisijan lammityksessa seurattiin huoneiston sisalampotilaa, joka ei saanut nousta sosiaali-­ ja terveysministerion asumisterveysohjeen lampotilasuosituksia korkeammaksi.

Tulisijalla voi tuottaa puolet kodin lampoenergiasta

Taulukkoon 1 on keratty tutkimuksen keskeisimmat tulokset siita, kuinka paljon lampoa eri kohteissa voidaan enintaan tuottaa erilaisilla tulisijoilla.

Tutkimustulosten mukaan hitaasti ja erittain hitaasti lampoa luovuttavilla tulisijoilla eli varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa noin puolet rakennuksen tarvitsemasta lammosta riippumatta rakennuksen energiatehokkuudesta niin, ettei tulisija ylilammita huoneistoa. Esimerkiksi passiivitalossa voidaan tuottaa hitaalla tulisijalla 50 % rakennuksen tarvitsemasta lampoenergiasta, jolloin lammitykseen kului polttopuuta 2,3 pinokuutiometria*/vuosi tutkimuksen aikana. Vanhoissa rakennuksissa poltettavat puumaarat olivat suurempia niiden suuren lammitysenergiantarpeen vuoksi. Vanhassa peruskorjaamattomassa rakennuksessa varaavalla tulisijalla voitiin tuottaa 57 % lammitysenergian tarpeesta, jolloin polttopuuta kului 14,1 pinokuutiometria/vuosi.

4,1 (1Laskennassa kaytettyjen panoskokojen (9kg ja 18 kg) puitteissa nopeasti lampoa luovuttavalla tulisijalla huonelampotila nousi herkasti liian korkeaksi. Tasta syysta 2-­?kerroksiselle rakennukselle nopean tulisijan lammontuotto on laskettu vain talvikuukausille: uudelle rakennukselle kolmelle kuukaudelle joulukuusta helmikuuhun ja passiivirakennukselle kahdelle kuukaudelle tammikuusta helmikuuhun.

Kamiinamaista, nopeasti lampoa luovuttavaa tulisijaa voidaan kayttaa lammitykseen vain kylmimpina kuukausina eli joulukuusta helmikuuhun, jotta se ei lammita huoneistoa liikaa. Siksi sen vuotuinen lammityksen tuotto jaa tutkimuksen mukaan vain 9–19 % valiin rakennuksen kokonaislampoenergian tarpeesta. Tutkimuksessa puun kulutus oli kamiinamaisella tulisijalla eniten energiaa kuluttavan rakennuksen osalta 4,3 pinokuutiometria/vuosi ja passiivitalossa 0,6 pinokuutiometria/vuosi.

– Tulisija & lampo ­?projektin tulokset vahvistavat, etta varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa huomattava osa rakennusten lampoenergiasta jopa passiivitaloissa ja viela vahaisella puumaaralla. Tulisijalla tulee olemaan tarkea rooli osana pientalojen lammitysjarjestelmaa myos tulevaisuudessa, toteaa Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen, .